Ajankohtaista

09.04.2024

Missä jättiputki kasvaa?

Kevät tuo orvokit, lehdokit ja monet muut kukat, mutta myös haitallisemmat versot putkahtelevat päivänvaloon. Jättiputken, jättipalsamin, isojen tatarlajien ja muiden haitallisten vieraslajikasvien torjunta kannattaakin aloittaa jo kasvukauden alussa.

Ihminen on toiminnallaan levittänyt monia eliölajeja maailman kolkasta toiseen. Useimmat näistä ovat harmittomia tai ihmisen kannalta jopa hyödyllisiä, kuten monet viljelykasveistamme. Osa vieraslajeista uhkaa kuitenkin luonnon monimuotoisuutta ja alkuperäistä lajistoa.

Selvää suoraa haittaa ihmiselle aiheuttaa esimerkiksi jättiputki, jonka kasvineste yhdessä auringonvalon kanssa saa aikaan vakavia, hitaasti paranevia, palovamman kaltaisia ihovaurioita. Sen ja monen muun haitallisen vieraskasvin torjunta kannattaa aloittaa versojen ollessa pieniä, ja ennen kuin kasvi ehtii kukkia ja tuottaa uutta siementä. Jättiputken kohdalla on muistettava, ettei kasviin tule koskea paljain käsin, ja torjuttaessa on käytettävä ihon peittävää suojavaatetusta ja hengitys- ja suojalaseja. Ihovammavaaran vuoksi kasvustojen hävittäminen tulee tehdä pilvisellä säällä. Ohjeita tämän ja muiden haitallisten vieraslajien tunnistamiseen ja torjuntaan löytyy vieraslajit.fi -sivustolta.

Kielletyt haitalliset vieraslajit

Osa haitallisista vieraslajeista kuuluu kansalliseen tai EU:n vieraslajiluetteloon. Näitä lajeja ei saa päästää ympäristöön, tuoda maahan, kasvattaa, kuljettaa, välittää, saattaa markkinoille, myydä tai luovuttaa.

Kansallisella listalla on 23 lajia, 8 lajiryhmää ja yksi risteymä, kasvilajeista esim:

• komealupiini
• kurtturuusu
• viitapihlaja-angervo
• valkopajuangervo
• japanin-, sahalinin- ja tarhatatar
• kanadan-, iso- ja korkeapiisku
• vuorivaahtera

EU:n vieraslajiluettelossa on 88 lajia. Meillä menestyviä kasvilajeja ovat esim:

• jättipalsami
• jättiputket
• keltamajavankaali
• japaninkelasköynnös
• kiehkuravesirutto
• mesisilkkiyrtti

Tarkkaile ympäristöäsi

Vieraslajilain tärkein periaate on, että mitään vieraslajia, myöskään niitä, jotka ei kuulu EU:n tai kansalliseen vieraslajiluetteloon, ei saa päästä leviämään ympäristöön (vieraslajilaki 3 §). Onkin hyvä tarkkailla pihansa ympäristöä, ja varmistaa, ettei omalta pihalta pääse leviämään läheiseen ympäristöön muualta tuotuja, puutarhakäyttöön sinänsä aivan sallittuja lajeja. Samasta syystä puutarhajätettä tai -maata ei saa viedä esim. pellon tai metsän reunaan, koska vaarana on vahingossa levittää kasveja, jotka eivät luontoon tai pellonpientareelle luontaisesti kuulu.

Torjunta tietää kustannuksia

Varsinaissuomalaisista lammista on viime vuosina löydetty muutamia kiehkuravesiruton (Elodea nuttallii) ja aurinkoahvenen (Lepomis gibbosus) esiintymiä. Kumpikin laji kuuluu EU:n vieraslajiluetteloon. Nämä lajit ovat hyvä esimerkki siitä, että haitallista vieraslajia tahallisesti tai tahattomasti levittämällä voi saada suurta vahinkoa ja kustannuksia aikaan. Epäilyksenä on, että esiintymät ovat saaneet alkunsa jonkun kipattua akvaarionsa sisällön lampeen, tai tahallisista istutuksista. Kummankin lajin poistaminen on kallista ja aikaavievää toimintaa.

Mitäkö haittaa näistä lajeista sitten on? Kiehkuravesirutto voi muodostaa tiheitä ja laajoja kasvustoja syrjäyttäen samalla järven alkuperäistä kasvillisuutta. Vesiruttolajien massakasvustot haittaavat umpeenkasvullaan kaikkea vesien käyttöä, kuten veneilyä, kalastamista ja uimista. Runsaat esiintymät voivat alentaa myös vesialueiden ja rantatonttien arvoa.

Aurinkoahvenet uhkaavat alkuperäistä vesieliöstöä. Aggressiivisina pesän puolustajina nämä planktonia ja pohjaeläimiä hanakasti ravinnokseen käyttävät kalat alkavat helposti terrorisoida myös sammakkoeläimiä ja toisia kaloja, joista ainakin pienimmät tulevat helposti syödyiksi. Esimerkiksi aurinkoahvenen yleistyessä joidenkin kalalajien, rapujen, eläinplanktonin ja vesien muiden selkärangattomien on havaittu vähentyneen.

Varhainen havaitseminen

Helpoin ja kustannustehokkain keino haitallisten vieraslajien leviämisen estämiseksi ja haittojen vähentämiseksi on ennakointi ja ennaltaehkäisy. Meistä jokainen voi myös omalla toiminnallaan ennaltaehkäistä vieraslajien saapumista. Noudata mm. Vieraslajineuvottelukunnan ohjetta: Älä tuo ulkomaanmatkoilta tuliaisena kasvi- tai eläinlajeja tai tilaa puutarhakasveja ulkomaisesta nettikaupasta.

Haitallisten vieraslajien torjunnassa keskeistä on, että haitallisen vieraslajin esiintyminen havaitaan mahdollisimman varhain, ennen kuin se on ehtinyt levitä laajalle alueelle. Näin torjunta on helpoiten toteutettavissa ja haitat jäävät vähäisiksi. Ilmoita aina havaintosi haitallisista vieraslajeista vieraslajit.fi-portaaliin ja kunnan ympäristöviranomaisille (ymparisto@koski.fi). Näitä tietoja tarvitaan torjunnan suunnittelua varten.

 Lähde:

https://vieraslajit.fi/